Metsänkävijät
Ensimmäinen metsänkävijälippukunta oli Helsingin Metsänkävijät, 1917 perustettu Töölön Partiopojat, jonka nimi muutettiin myöhemmin Helsingin Metsänkävijöiksi. HeMe:n perustaja ja ensimmäinen lippukunnanjohtaja oli Ilmari ”Iso-Hukka” Vainio. 1917 aloitettiin mänkijätoiminta Iso-Hukan innoittamana ja tukemana myös Oulussa, jossa perustettiin Oulun Metsänkävijät, jotka ovat koko historiansa ajan olleet erittäin merkittäviä vaikuttajia mänkijämaailmassa.
Iso-Hukka toimi myöhemmin tullinhoitajana, minkä johdosta hän joutui kiertelemään usein ja laajasti Suomea. Hän rohkaisi ja auttoi perustamaan uusia lippukuntia ympäri maata, ja hän kohosikin pian koko mänkijätoiminnan perustajaksi.
Uuden mänkijälippukunnan perustamisessa vakiintunut käytäntö on, että perustajajäsenissä on yksi tai useampi henkilö, jolla on vankka mänkijätausta tai paikkakunnalla on aiemmin todistettavasti ollut mänkijätoimintaa. Edellytykset arvioi ja hyväksyy Suomen Metsänkävijät. Tämän johdosta ovat vanhat perinteet säilyneet aivan uusiin lippukuntiin asti lähes muuttumattomina.
Hyvin pitkään metsänkävijälippukunnat olivat pelkkiä poikalippukuntia, ja vielä tänäkin päivänä toiminnassa on lukuisia poikalippukuntia. Uusimmat lippukunnat ovat käytännön syistä jo perustamisestaan lähtien yhteislippukuntia. Pelkillä poikalippukunnilla on usein samalla paikkalippukunnalla toimiva sisarlippukunta, jonka kanssa tehdään paljon yhteistyötä.
Tarkkoja lukumääriä mänkijöistä ei ole. Keväällä 2003 tehdyn selvityksen mukaan lippukuntien jäsenmäärä vaihteli 20-250 välillä, eikä suurta muutosta näytä tapahtuneen viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana.
Listaus mänkijälippukunnista perustamisjärjestyksen mukaan:
* Helsingin Metsänkävijät, 1917
* Hämeenlinnan Metsänkävijät, 1917
* Viipurin Metsänkävijät, 1917
* Oulun Metsänkävijät, 1917
* Tornion Metsänkävijät, 1919, nykyään Pohjan Tytöt ja Sissit
* Turun Metsänkävijät, 1925
* Joensuun Metsänkävijät, 1928
* Jyväskylän Metsänkävijät, 1933
* Kuusankosken Metsänkävijät, 1933
* Porin Metsänkävijät, 1933
* Kemin Metsänkävijät, 1935
* Viialan Metsänkävijät, 1938
* Pudasjärven Metsänkävijät, 1945
* Veitsiluodon Metsänkävijät, 1946, uudelleen 1978
* Muhoksen Metsänkävijät, 1951, uudelleen 1977
* Vantaan Metsänkävijät, 1957
* Rajamäen Metsänkävijät, 1959
* Tammisalon Metsänkävijät, 1964
* Tapiolan Metsänkävijät, 1972
* Kirkkonummen Metsänkävijät, 1976
* Punkalaitumen Metsänkävijät, 1985
* Vaalan Metsänkävijät, 1985
* Järvenpään Metsänkävijät, 1987
* Tammelan Metsänkävijät, 1991
* Espoon Metsänkävijät, 1993
* Miehikkälän Metsänkävijät, 2003
* Porvoon Metsänkävijät, 2004
* Röykän Metsänkävijät, 2014
* Westendin Metsänkävijät, 2020
Suomen Metsänkävijät
1919 aloitti toimintansa kaikkia mänkijälippukuntia koordinoiva yhteistyöelin Suomen Metsänkävijät – SuMe.
Suomen Metsänkävijät -yhteisön tarkoitus on toimia yleisenä materiaalin- ja informaation jakajana mänkijälippukuntien kesken. Lisäksi SuMe järjestää mänkijäpäivät, jonne kokoontuu osanottajia lähes jokaisesta mänkijälippukunnasta. Näissä tilaisuuksissa jaetaan lippukunnille erilaisia vastuutehtäviä, kuten sähkösanomakisojen järjestäminen.
SuMe myös valvoo mänkijänimien, -merkkien ja tunnusten jakamista ja käyttöä, sekä pitää yllä ja kerää talteen mänkijöiden historiaa ja perinnettä. SuMe hyväksyy uudet mänkijälippukunnat, jolloin se pitää huolen, että lippukunta tuntee ja täyttää mänkijälippukuntien erityispiirteet. Lisäksi SuMe välittää uusille lippukunnille kummilippukuntia, jotka auttavat toiminnan ja tradition alkuun saamisessa.
SuMe:n johtoon valittiin joku vuosikymmen sitten yksi lippukunta vuorovuosittain, sittemmin pääsihteeri. Vuodesta 2004 alkaen johdossa hääri Sihteeristö.
Metsänkävijöillä on koko olemassaolonsa ajan ollut erittäin vahva tarve säilyttää itselleen omaksumiaan tapoja. Suuri osa näistä perinteistä johtaa juurensa aina ensimmäisen metsänkävijälippukunnan perustamiseen vuonna 1917.
Suomen Metsänkävijät ry
Suomen Metsänkävijät ry perustettiin Helsingin Kalliossa pyhäinmiestenpäivänä 5.11.2016.
