Merkit

Metsänkävijämerkki

Metsänkävijälippukuntien lippukuntatunnus on metallinen Metsänkävijämerkki eli Mänkijämerkki. Merkin on suunnitellut Ilmari ’Iso-Hukka’ Vainio. Merkissä on kuvattuna vaakuna, jossa on pystyyn noussut karhu koristeena kivi, havuja ja M-kirjain.

Jakoperusteet

Merkkien jakaminen vaihtelee lippukunnittain. Esimerkiksi joissakin lippukunnissa merkki annetaan vartioikäisille lupausmerkkinä, joissakin merkin saa hankkia milloin vain itse.

Kantaminen

Merkkiä kannetaan partiopaidan oikean taskun laskoksella, kuten lippukuntatunnuksia. Mänkijämerkin yläosaan liitetään korkein myönnetty Karhunkäpälä.

Tilaaminen

Merkkejä voi nykyään tilata Helsingin Metsänkävijöiden kautta omakustannehintaan.

 


Kultainen Suurmänkijämerkki

Kullattu Metsänkävijöiden jäsenmerkki numeroituna ja sitä kannetaan tavallisen metsänkävijämerkin paikalla partiopuseron tai partiojohtajatakin oikean rintataskun laskoksella.

Ensimmäiset merkit jaettiin Helsingin Metsänkävijäin 30-vuotisjuhlassa 22.3.1947. Ensimmäinen Suurmänkijä on itseoikeutetusti Ilmari ”Iso-Hukka” Vainio, joka on monen metsänkävijälippukunnan perustaja ja ensimmäinen ja pitkäaikainen Suomen Meren- ja Metsänkävijäin Liiton puheenjohtaja.

Säännöt

  • 1 §
Kultainen Suurmänkijämerkki on kullattu Metsänkävijöiden jäsenmerkki numeroituna ja sitä kannetaan tavallisen mänkijämerkin paikalla partiopuseron oikean rintataskun laskoksella.
  • 2 §
Merkki myönnetään 3 §:ssä mainituilla perusteilla Helsingin Metsänkävijäin hallituksen kokouksessa. Ehdotuksen tulee olla puoltanut kaksi (2) metsänkävijälippukuntaa tai yksi (1) metsänkävijälippukunta ja Suomen Metsänkävijäin edustajisto. Merkin saajan oman lippukunnan tulee hyväksyä merkin hakeminen.
  • 3 §
Merkkiä ei tulisi ehdottaa muuta kuin vähintään 10 vuotta joko aikaisemmin tai nykyään aktiivisesti ja ansiokkaasti metsänkävijöissä johtajatehtävissä toimineelle yhdelle tai useammalle johtajapartiolaiselle tai partiojohtajalle. Ehdotuksen pohjana tulee olla ehdottavan lippukunnan johtajiston tai Suomen Metsänkävijäin edustajiston yksimielinen päätös. Jakamisprosessia ei ole sidottu mihinkään tapahtumaan, vaan se voidaan aloittaa milloin hyvänsä. Ehdotus on jätettävä 2 §:ssä mainituin ehdoin Helsingin Metsänkävijäin hallituksen puheenjohtajalle vähintään kaksi (2) kuukautta ennen ehdotettua jakamispäivää.
  • 4 §
Helsingin Metsänkävijät pitävät luettelorekisteriä merkin saaneista suurmänkijöistä saamisjärjestyksessä. Tähän merkittäköön myös ennen näiden sääntöjen voimaantuloa merkin omaavien metsänkävijöiden nimet.
  • 5 §
Myönnetyn merkin maksaa ehdotuksen tehnyt lippukunta.
  • 6 §
Nämä säännöt astuvat voimaan heti ja voidaan niihin tehdä muutoksia vain Suomen Metsänkävijäin edustajakokouksessa 3/4 äänten enemmistöllä.

Ehdottaminen

Jakamisprosessia ei ole sidottu mihinkään leiriin tms. vaan se voidaan käynnistää milloin vain. Hakijalippukunta tekee hakemuksen, jonka lähettää niille mänkijälippukunnille, jotka ovat lupautuneet puoltamaan hakemusta. Mikäli merkkiä kuitenkin ehdottaa muu kuin merkin saajan lippukunta, tulee ehdottajan pyytää lupa merkin saajan lippukunnalta.

Saatuaan puollot kahdelta taholta, lähettää hakijalippukunta Helsingin Metsänkävijäin hallituksen puheenjohtajalle paketin kokonaisuudessaan kaksi kuukautta ennen ajateltua jakamispäivää. Suomen Metsänkävijäin sihteeristö voi toimia sekä hakijana, että puoltajana. Hakemuksesta tulee käydä ilmi ansiomerkin saajan partiohistorian pääkohdat mänkijöiden parissa: liittymisvuosi, tehtävät lippukunnassa, SuMessa, aiemmin saadut ansiomerkit. Piiri- ja järjestötason tehtävistä on hyötyä, mutta merkkiä myönnettäessä painotetaan osallistumista mänkijöiden toimintaan. Piireillä ja kattojärjestöllä on omat ansiomerkkinsä. Hakemuksen tulee olla tehty jokaisesta saajasta erikseen, kahta samanlaista henkilöä ei ole olemassakaan. Jokainen ihminen ansaitsee oman hakemuksen. Helsingin Metsänkävijäin hallitus varmistaa merkin saajan lippukunnalta, että se on tietoinen haettavasta merkistä ja hyväksyy merkin hakemisen. Tämä silloin, kun merkkiä ei hae oma lippukunta.

Jakaminen

Jakotilaisuudessa kaikki paikalla olevat suurmänkijän arvon omaavat kutsutaan lavalle ja heistä arvoiältään vanhin eli pienimmän suurmänkijämerkin omaava jakaa merkin saajalle. Näin ei kuitenkaan ole mahdollisuus toimia jokaisessa tilaisuudessa, joten merkin voi jakaa myös jollakin muulla arvokkaalla tyylillä. Tilaisuuteen tulisi kutsua puoltajalippukunnat sekä Suomen Metsänkävijäin sihteeristö. Myös muita Mänkijälippukuntia saa kutsua.

Luettelo Suurmänkijä-merkin saaneista henkilöistä

Rivin alussa merkin numero, henkilön nimi, hänen jakamishetken metsänkävijälippukuntansa ja suluissa merkin myöntämisvuosi:

  • 1: Ilmari ”Iso-Hukka” Vainio, Helsingin Metsänkävijät, (1947)
  • 2: Aslak Rauhanmaa, Helsingin Metsänkävijät, (1947)
  • 3: Erkki ”Vilssi” Varanko, Helsingin Metsänkävijät, (1947)
  • 4: Veikko Nikander, Helsingin Metsänkävijät, (1947)
  • 5: Lauri ”Lalle” Vuolasvirta, Helsingin Metsänkävijät, (1947)
  • 6: Erkki Merikallio, Helsingin Metsänkävijät, (1947)
  • 7: Verneri ”Louhisusi” Louhivuori, SPJ (1947)
  • 8: Kosti Marjamaa, Helsingin Metsänkävijät-Oulun Metsänkävijät, (1947)
  • 9: Erkki Pekkola, Turun Metsänkävijät, (1947)
  • 10: Aaro ”Apra” Järvi, Turun Metsänkävijät, (1947)
  • 11: Kauko Ojala, Oulun Metsänkävijät, (1947)
  • 12: Esko Toivola, Helsingin Metsänkävijät, (1954)
  • 13: Eero Oksanen, Turun Metsänkävijät, (1954)
  • 14: Matti Nurminen, Helsingin Metsänkävijät, (1956)
  • 15: Kai af Ursin, Helsingin Metsänkävijät-Jyväskylän Metsänkävijät, (1956)
  • 16: Paavo ”Pive” Kaario, Helsingin Metsänkävijät, (1957)
  • 17: Aarre Uusitalo, Helsingin Metsänkävijät, (1957)
  • 18: Ilmari Homi, Helsingin Metsänkävijät, (1957)
  • 19: Erkki Lahti, Helsingin Metsänkävijät, (1957)
  • 20: Jaakko ”Räiskäle” Kivekäs, Helsingin Metsänkävijät, (1957)
  • 21: Veikko ”Weco” Lahti, Turun Metsänkävijät, (1960)
  • 22: Yrjö Ensio, Oulun Metsänkävijät, (1960)
  • 23: Asko Kahanpää, Helsingin Metsänkävijät, (1961)
  • 24: Martti Peurakoski, Oulun Metsänkävijät, (1961)
  • 25: Erkki Ikonen Helsingin Metsänkävijät,-Jyväskylän Metsänkävijät, (1962)
  • 26: Martti Suomalainen, Oulun Metsänkävijät, (1963)
  • 27: Juhani ”Jussi” Lares, Oulun Metsänkävijät, (1963)
  • 28: Severi Korte, Rajamäen Metsänkävijät, (1965)
  • 29: Seppo Soratie, Helsingin Metsänkävijät, (1967)
  • 30: Kari Ahola, Helsingin Metsänkävijät, (1967)
  • 31: Väinö Mikkonen, Oulun Metsänkävijät, (1967)
  • 32: Lauri Laine, Joensuun Metsänkävijät, (1974)
  • 33: Rauli Ranta, Rajamäen Metsänkävijät, (1974)
  • 34: Lauri Soravuo, Helsingin Metsänkävijät, (1976)
  • 35: Leo Mikkola, Helsingin Metsänkävijät, (1977)
  • 36: Martti Virolainen, Helsingin Metsänkävijät, (1977)
  • 37: Rainer Alho, Helsingin Metsänkävijät, (1977)
  • 38: Raimo Vainio, Helsingin Metsänkävijät, (1977)
  • 39: Eero Lavola, Helsingin Metsänkävijät, (1977)
  • 40: Nils Sundberg, Helsingin Metsänkävijät, (1977)
  • 41: Olli Piikivi, Oulun Metsänkävijät, (1977)
  • 42: Jukka Aaltonen, Helsingin Metsänkävijät, (1979)
  • 43: Pekka ”Päkä” Aalto, Turun Metsänkävijät, (1980)
  • 44: Poppe Karanko, Turun Metsänkävijät, (1980)
  • 45: Keijo-Kalevi Nyström, Turun Metsänkävijät, (1980)
  • 46: Jukka Ahonen, Helsingin Metsänkävijät, (1982)
  • 47: Risto Vahanen, Helsingin Metsänkävijät, (1982)
  • 48: Ilkka ”Harmaakarhu” Jalamo, Kirkkonummen Metsänkävijät, (1983)
  • 49: Teppo ”Kalja” Kallioniemi, Turun Metsänkävijät, (1983)
  • 50: Matti ”Bimbo” Luokola, Rajamäen Metsänkävijät, (1984)
  • 51: Hans ”Hasse” Nordfors, Kirkkonummen Metsänkävijät, (1986)
  • 52: Lauri Suomalainen, Helsingin Metsänkävijät, (1987)
  • 53: Reijo Sallinen, Oulun Metsänkävijät, (1987)
  • 54: Jorma ”Aadolf” Vaahterus, Kirkkonummen Metsänkävijät, (1988)
  • 55: Mika ”Kape” Seppälä, Helsingin Metsänkävijät, (1992)
  • 56: Ralf Mattson, Oulun Metsänkävijät, (1992)
  • 57: Tuula ”Tupsu” Mäkelä, Helsingin Metsänkävijät, (1997)
  • 58: Asko Kousa, Viipurin Metsänkävijät, (1997)
  • 59: Reijo ”Reka” Vihanto, Järvenpään Metsänkävijät, (1997)
  • 60: Kari Vainio, Turun Metsänkävijät, (1998)
  • 61: Jyrki ”Jykä” Tuominen, Turun Metsänkävijät, (1998)
  • 62: Tapio ”Teippi” Ranta, Rajamäen Metsänkävijät, (1999)
  • 63: Roy Mattson, Oulun Metsänkävijät, (2002)
  • 64: Heikki Lepistö, Viipurin Metsänkävijät, (2003)
  • 65: Kari ”Gori” Heinistö, Turun Metsänkävijät, (2005)
  • 66: Jaakko Hirvonen, Turun Metsänkävijät, (2005)
  • 67: Pekka ”Sope” Alarto, Tammelan Metsänkävijät, (2005)
  • 68: Pekka Laurikainen, Tammisalon Metsänkävijät, (2006)
  • 69: Olli Järvinen, Helsingin Metsänkävijät, (2007)
  • 70: Mikko Nousiainen, Vantaan Metsänkävijät, (2007)
  • 71: Timo Uotila, Tammelan Metsänkävijät, (2010)
  • 72: Reinhard ”Rani” Lindqvist, Järvenpään Metsänkävijät, (2013)
  • 73: Hannu ”Huppe” Hurme, Turun Metsänkävijät, (2015)
  • 74: Seppo ”Sepa” Lahtinen, Turun Metsänkävijät, (2015)
  • 75: Harri Pekola, Turun Metsänkävijät, (2015)

 


Karhunkäpälät eli karhunkynnet

Merkit on suunnitellut ja ottanut ensimmäisenä käyttöön Oulun Metsänkävijät 29.11.1957. Oulu hoitaa edelleen merkkien hankkimisen ja jakamisen muille mänkijälippukunnille.

Kantaminen

Karhunkäpälä on soikionmuotoinen metallinen laatta. Sitä kannetaan partiopuvun oikean taskun laskoksessa Metsänkävijämerkin yläosassa korkeinta luokkaa kerrallaan, mutta ei yhdessä Suurmänkijämerkin kanssa.

Ehdottaminen

Merkkejä ehdotetaan lippukuntien omien käytäntöjen mukaisesti.

Suomen Metsänkävijät suosittelee, että lippukunnan tulisi myöntää vuosittain korkeintaan kolme rautaista, kaksi pronssista ja yksi hopeinen karhunkäpälä.

Luokat ja jakoperusteet

Suomen Metsänkävijät on tehnyt suosituksen jakoperusteista Mänkijäpäivillä 2005, mutta perusteet vaihtelevat lippukunnittain. Merkit jaetaan arvokkaassa tilaisuudessa.

Merkkejä on kolme luokkaa: rautainen, pronssinen ja hopeinen.

Rautainen

Edellytykset merkin saamiseen (SuMen suositus):

  • Nuori johtaja
  • II luokan suorittaminen
  • Toiminnallaan osoittaa omaksuneensa partiotoiminnan sisällön ja periaatteet
  • Aktiivista osallistumista lippukuntansa toimintaan
  • Esimerkillinen partiolainen tavoiltaan ja käytökseltään
Pronssinen

Edellytykset merkin saamiseen (SuMen suositus):

  • Toiminut muutaman vuoden johtajana
  • Omalla toiminnallaan osoittanut esimerkillistä partio- ja mänkijähenkeä
  • Suorittanut I luokan
  • Menestyksekästä toimintaa johtajana sekä aktiivista ja laaja-alaista osallistumista lippukunnan toimintaan
Hopeinen

Edellytykset merkin saamiseen (SuMen suositus):

  • Erittäin ansioitunut johtaja
  • Toiminut lippukunnassa johtajatehtävissä aktiivisesti useiden vuosien ajan
  • Monivuotista ja menestyksellistä asiainhoitoa johtajana
  • Tuloksellista kehittämistyötä lippukunnassa
  • Toimii aktiivisesti partiojohtajana, on aloitteellinen, reipas ja valmis uusiin haasteisiin
  • Osoittanut esimerkillistä partio- ja mänkijähenkeä