Merkit

Metsänkävijämerkki

Metsänkävijälippukuntien lippukuntatunnus on metallinen Metsänkävijämerkki eli Mänkijämerkki. Merkin on suunnitellut Ilmari ’Iso-Hukka’ Vainio. Merkissä on kuvattuna vaakuna, jossa on pystyyn noussut karhu koristeena kivi, havuja ja M-kirjain.

Jakoperusteet

Merkkien jakaminen vaihtelee lippukunnittain. Esimerkiksi joissakin lippukunnissa merkki annetaan vartioikäisille lupausmerkkinä, joissakin merkin saa hankkia milloin vain itse.

Kantaminen

Merkkiä kannetaan partiopaidan oikean taskun laskoksella, kuten lippukuntatunnuksia. Mänkijämerkin yläosaan liitetään korkein myönnetty Karhunkäpälä.


Kultainen Suurmänkijämerkki

Kullattu Metsänkävijöiden jäsenmerkki numeroituna ja sitä kannetaan tavallisen metsänkävijämerkin paikalla partiopuseron tai partiojohtajatakin oikean rintataskun laskoksella.

Ensimmäiset merkit jaettiin Helsingin Metsänkävijäin 30-vuotisjuhlassa 22.3.1947. Ensimmäinen Suurmänkijä on itseoikeutetusti Ilmari ”Iso-Hukka” Vainio, joka on monen metsänkävijälippukunnan perustaja ja ensimmäinen ja pitkäaikainen Suomen Meren- ja Metsänkävijäin Liiton puheenjohtaja.

Säännöt

  • 1 §
Kultainen Suurmänkijämerkki on kullattu Metsänkävijöiden jäsenmerkki numeroituna ja sitä kannetaan tavallisen mänkijämerkin paikalla partiopuseron oikean rintataskun laskoksella.
  • 2 §
Merkki myönnetään 3 §:ssä mainituilla perusteilla Helsingin Metsänkävijäin hallituksen kokouksessa. Ehdotuksen tulee olla puoltanut kaksi (2) metsänkävijälippukuntaa tai yksi (1) metsänkävijälippukunta ja Suomen Metsänkävijäin edustajisto. Merkin saajan oman lippukunnan tulee hyväksyä merkin hakeminen.
  • 3 §
Merkkiä ei tulisi ehdottaa muuta kuin vähintään 10 vuotta joko aikaisemmin tai nykyään aktiivisesti ja ansiokkaasti metsänkävijöissä johtajatehtävissä toimineelle yhdelle tai useammalle johtajapartiolaiselle tai partiojohtajalle. Ehdotuksen pohjana tulee olla ehdottavan lippukunnan johtajiston tai Suomen Metsänkävijäin edustajiston yksimielinen päätös. Jakamisprosessia ei ole sidottu mihinkään tapahtumaan, vaan se voidaan aloittaa milloin hyvänsä. Ehdotus on jätettävä 2 §:ssä mainituin ehdoin Helsingin Metsänkävijäin hallituksen puheenjohtajalle vähintään kaksi (2) kuukautta ennen ehdotettua jakamispäivää.
  • 4 §
Helsingin Metsänkävijät pitävät luettelorekisteriä merkin saaneista suurmänkijöistä saamisjärjestyksessä. Tähän merkittäköön myös ennen näiden sääntöjen voimaantuloa merkin omaavien metsänkävijöiden nimet.
  • 5 §
Myönnetyn merkin maksaa ehdotuksen tehnyt lippukunta.
  • 6 §
Nämä säännöt astuvat voimaan heti ja voidaan niihin tehdä muutoksia vain Suomen Metsänkävijäin edustajakokouksessa 3/4 äänten enemmistöllä.

Ehdottaminen

Jakamisprosessia ei ole sidottu mihinkään leiriin tms. vaan se voidaan käynnistää milloin vain. Hakijalippukunta tekee hakemuksen, jonka lähettää niille mänkijälippukunnille, jotka ovat lupautuneet puoltamaan hakemusta. Mikäli merkkiä kuitenkin ehdottaa muu kuin merkin saajan lippukunta, tulee ehdottajan pyytää lupa merkin saajan lippukunnalta.

Saatuaan puollot kahdelta taholta, lähettää hakijalippukunta Helsingin Metsänkävijäin hallituksen puheenjohtajalle paketin kokonaisuudessaan kaksi kuukautta ennen ajateltua jakamispäivää. Suomen Metsänkävijäin sihteeristö voi toimia sekä hakijana, että puoltajana. Hakemuksesta tulee käydä ilmi ansiomerkin saajan partiohistorian pääkohdat mänkijöiden parissa: liittymisvuosi, tehtävät lippukunnassa, SuMessa, aiemmin saadut ansiomerkit. Piiri- ja järjestötason tehtävistä on hyötyä, mutta merkkiä myönnettäessä painotetaan osallistumista mänkijöiden toimintaan. Piireillä ja kattojärjestöllä on omat ansiomerkkinsä. Hakemuksen tulee olla tehty jokaisesta saajasta erikseen, kahta samanlaista henkilöä ei ole olemassakaan. Jokainen ihminen ansaitsee oman hakemuksen. Helsingin Metsänkävijäin hallitus varmistaa merkin saajan lippukunnalta, että se on tietoinen haettavasta merkistä ja hyväksyy merkin hakemisen. Tämä silloin, kun merkkiä ei hae oma lippukunta.

Jakaminen

Jakotilaisuudessa kaikki paikalla olevat suurmänkijän arvon omaavat kutsutaan lavalle ja heistä arvoiältään vanhin eli pienimmän suurmänkijämerkin omaava jakaa merkin saajalle. Näin ei kuitenkaan ole mahdollisuus toimia jokaisessa tilaisuudessa, joten merkin voi jakaa myös jollakin muulla arvokkaalla tyylillä. Tilaisuuteen tulisi kutsua puoltajalippukunnat sekä Suomen Metsänkävijäin sihteeristö. Myös muita Mänkijälippukuntia saa kutsua.

Luettelo Suurmänkijä-merkin saaneista henkilöistä

Rivin alussa merkin numero, henkilön nimi, hänen jakamishetken metsänkävijälippukuntansa ja suluissa merkin myöntämisvuosi:

  • 1: Ilmari ”Iso-Hukka” Vainio, Helsingin Metsänkävijät, (1947)
  • 2: Aslak Rauhanmaa, Helsingin Metsänkävijät, (1947)
  • 3: Erkki ”Vilssi” Varanko, Helsingin Metsänkävijät, (1947)
  • 4: Veikko Nikander, Helsingin Metsänkävijät, (1947)
  • 5: Lauri ”Lalle” Vuolasvirta, Helsingin Metsänkävijät, (1947)
  • 6: Erkki Merikallio, Helsingin Metsänkävijät, (1947)
  • 7: Verneri ”Louhisusi” Louhivuori, SPJ (1947)
  • 8: Kosti Marjamaa, Helsingin Metsänkävijät-Oulun Metsänkävijät, (1947)
  • 9: Erkki Pekkola, Turun Metsänkävijät, (1947)
  • 10: Aaro ”Apra” Järvi, Turun Metsänkävijät, (1947)
  • 11: Kauko Ojala, Oulun Metsänkävijät, (1947)
  • 12: Esko Toivola, Helsingin Metsänkävijät, (1954)
  • 13: Eero Oksanen, Turun Metsänkävijät, (1954)
  • 14: Matti Nurminen, Helsingin Metsänkävijät, (1956)
  • 15: Kai af Ursin, Helsingin Metsänkävijät-Jyväskylän Metsänkävijät, (1956)
  • 16: Paavo ”Pive” Kaario, Helsingin Metsänkävijät, (1957)
  • 17: Aarre Uusitalo, Helsingin Metsänkävijät, (1957)
  • 18: Ilmari Homi, Helsingin Metsänkävijät, (1957)
  • 19: Erkki Lahti, Helsingin Metsänkävijät, (1957)
  • 20: Jaakko ”Räiskäle” Kivekäs, Helsingin Metsänkävijät, (1957)
  • 21: Veikko ”Weco” Lahti, Turun Metsänkävijät, (1960)
  • 22: Yrjö Ensio, Oulun Metsänkävijät, (1960)
  • 23: Asko Kahanpää, Helsingin Metsänkävijät, (1961)
  • 24: Martti Peurakoski, Oulun Metsänkävijät, (1961)
  • 25: Erkki Ikonen Helsingin Metsänkävijät,-Jyväskylän Metsänkävijät, (1962)
  • 26: Martti Suomalainen, Oulun Metsänkävijät, (1963)
  • 27: Juhani ”Jussi” Lares, Oulun Metsänkävijät, (1963)
  • 28: Severi Korte, Rajamäen Metsänkävijät, (1965)
  • 29: Seppo Soratie, Helsingin Metsänkävijät, (1967)
  • 30: Kari Ahola, Helsingin Metsänkävijät, (1967)
  • 31: Väinö Mikkonen, Oulun Metsänkävijät, (1967)
  • 32: Lauri Laine, Joensuun Metsänkävijät, (1974)
  • 33: Rauli Ranta, Rajamäen Metsänkävijät, (1974)
  • 34: Lauri Soravuo, Helsingin Metsänkävijät, (1976)
  • 35: Leo Mikkola, Helsingin Metsänkävijät, (1977)
  • 36: Martti Virolainen, Helsingin Metsänkävijät, (1977)
  • 37: Rainer Alho, Helsingin Metsänkävijät, (1977)
  • 38: Raimo Vainio, Helsingin Metsänkävijät, (1977)
  • 39: Eero Lavola, Helsingin Metsänkävijät, (1977)
  • 40: Nils Sundberg, Helsingin Metsänkävijät, (1977)
  • 41: Olli Piikivi, Oulun Metsänkävijät, (1977)
  • 42: Jukka Aaltonen, Helsingin Metsänkävijät, (1979)
  • 43: Pekka ”Päkä” Aalto, Turun Metsänkävijät, (1980)
  • 44: Poppe Karanko, Turun Metsänkävijät, (1980)
  • 45: Keijo-Kalevi Nyström, Turun Metsänkävijät, (1980)
  • 46: Jukka Ahonen, Helsingin Metsänkävijät, (1982)
  • 47: Risto Vahanen, Helsingin Metsänkävijät, (1982)
  • 48: Ilkka ”Harmaakarhu” Jalamo, Kirkkonummen Metsänkävijät, (1983)
  • 49: Teppo ”Kalja” Kallioniemi, Turun Metsänkävijät, (1983)
  • 50: Matti ”Bimbo” Luokola, Rajamäen Metsänkävijät, (1984)
  • 51: Hans ”Hasse” Nordfors, Kirkkonummen Metsänkävijät, (1986)
  • 52: Lauri Suomalainen, Helsingin Metsänkävijät, (1987)
  • 53: Reijo Sallinen, Oulun Metsänkävijät, (1987)
  • 54: Jorma ”Aadolf” Vaahterus, Kirkkonummen Metsänkävijät, (1988)
  • 55: Mika ”Kape” Seppälä, Helsingin Metsänkävijät, (1992)
  • 56: Ralf Mattson, Oulun Metsänkävijät, (1992)
  • 57: Tuula ”Tupsu” Mäkelä, Helsingin Metsänkävijät, (1997)
  • 58: Asko Kousa, Viipurin Metsänkävijät, (1997)
  • 59: Reijo ”Reka” Vihanto, Järvenpään Metsänkävijät, (1997)
  • 60: Kari Vainio, Turun Metsänkävijät, (1998)
  • 61: Jyrki ”Jykä” Tuominen, Turun Metsänkävijät, (1998)
  • 62: Tapio ”Teippi” Ranta, Rajamäen Metsänkävijät, (1999)
  • 63: Roy Mattson, Oulun Metsänkävijät, (2002)
  • 64: Heikki Lepistö, Viipurin Metsänkävijät, (2003)
  • 65: Kari ”Gori” Heinistö, Turun Metsänkävijät, (2005)
  • 66: Jaakko Hirvonen, Turun Metsänkävijät, (2005)
  • 67: Pekka ”Sope” Alarto, Tammelan Metsänkävijät, (2005)
  • 68: Pekka Laurikainen, Tammisalon Metsänkävijät, (2006)
  • 69: Olli Järvinen, Helsingin Metsänkävijät, (2007)
  • 70: Mikko Nousiainen, Vantaan Metsänkävijät, (2007)
  • 71: Timo Uotila, Tammelan Metsänkävijät, (2010)
  • 72: Reinhard ”Rani” Lindqvist, Järvenpään Metsänkävijät, (2013)
  • 73: Hannu ”Huppe” Hurme, Turun Metsänkävijät, (2015)
  • 74: Seppo ”Sepa” Lahtinen, Turun Metsänkävijät, (2015)
  • 75: Harri Pekola, Turun Metsänkävijät, (2015)
  • 76: Lauri ”Late” Pankka, Helsingin Metsänkävijät, (2017)
  • 77: Tero Alstola, Järvenpään Metsänkävijät, (2019)
  • 78: Manu Alarto, Tammelan Metsänkävijät, (2019)
  • 79: Perttu ”Perda” Aimola, Helsingin Metsänkävijät, (2019)
  • 80: Timo Valkonen, Rajamäen Metsänkävijät, (2019)
  • 81: Hannu ”Ranko” Karanko, Turun Metsänkävijät, (2020)
  • 82: Sami ”Käry” Kääriäinen, Turun Metsänkävijät, (2020)

Karhunkäpälät eli karhunkynnet

Karhunkäpäliä myönnetään lippukunnan aktiivitoiminnassa tehdystä menestyksellisestä johtamistyöstä. Oulun Metsänkävijät on suunnitellut ja ottanut merkin käyttöönsä 29.11.1957. Vuodesta 1961 myös muut metsänkävijälippukunnat ovat myöntäneet merkkejä ansioituneille jäsenilleen.

Rautainen karhunkäpälä

 Rautainen Karhunkäpälä myönnetään vähintään 15-vuotiaalle partiolaiselle, joka on toiminnallaan osoittanut omaksuneensa partiotoiminnan sisällön ja periaatteet. Merkin saajalta edellytetään yksi (1) vuosi lauman, joukkueen tai vartion johtamisessa osoitettua päämäärätietoista johtamista ja aktiivista osallistumista myös muuhun lippukunnan toimintaan. Monipuolisuuden tulee näkyä sekä merkin saajan omassa toiminnassa että myös ryhmän toiminnassa. Merkin saajan tulee olla esimerkillinen myös tavoiltaan ja käytökseltään. Karhunkäpälää kannetaan partiopaidan oikeassa taskussa mänkijämerkkiin kiinnitettynä.

Pronssinen karhunkäpälä

Pronssinen Karhunkäpälä myönnetään pääsääntöisesti nuorelle johtajalle, joka on omalla toiminnallaan ja esimerkillään osoittanut omaksuneensa partiotoiminnan sisällön ja periaatteet. Merkin saajalta edellytetään kolme (3) vuotta menestyksekästä johtamiskokemusta joko ryhmän johtajana, retkellä tai projektissa, sekä aktiivista ja laaja-alaista osallistumista lippukunnan toimintaan. Karhunkäpälää kannetaan partiopaidan oikeassa taskussa mänkijämerkkiin kiinnitettynä.

Hopeinen karhunkäpälä

Hopeinen karhunkäpälä myönnetään johtajalle, joka on toiminut lippukunnassa johtajatehtävissä aktiivisesti seitsemän (7) vuoden ajan. Johtajana häneltä edellytetään monivuotista ja menestyksellistä asiainhoitoa sekä tavoitteellista kehittämistyötä lippukunnassa. Merkin saajan tulee olla esimerkillinen sekä omata aloitekykyä ja toimintavalmiutta. Eduksi lasketaan toiminta useissa erilaisissa tehtävissä,
mikä tuo toimintaan yleistä laaja-alaisuutta. Toiminta lippukunnan hallituksessa ei ole välttämätöntä, joskin vääjäämättä riittävässä määrin ansioitunut johtaja on mitä todennäköisimmin hallituksessa istunut. Karhunkäpälää kannetaan partiopaidan oikeassa taskussa mänkijämerkkiin kiinnitettynä.


Ansiomitalit

Ansiomitalit on suunnitellut Tuomas Hyrsky ja ne otettiin käyttöön vuonna 2021. Metsänkävijöiden ansiomitaleja myönnetään vähintään 25 vuotta täyttäneille metsänkävijöille, jotka pitkäjänteisesti ja menestyksekkäästi tukevat lippukuntaa tai Suomen Metsänkävijöitä, edesauttavat mänkijälippukuntien yhteistyötä tai osallistuvat Suomen Metsänkävijöiden toiminnan järjestämiseen tai kehittämiseen. Mitalit myönnetään pääsääntöisesti alimmasta alkaen ja niiden myöntämisessä korostuu pitkäjänteinen johtamistyö. Ansiomitalin myöntäminen ei edellytä SP:n jäsenmaksun maksamista. Ansiomitalia kannetaan partiopaidan vasemman taskun yläpuolella siten, että merkin metallisen osan yläreuna jää rintariman alareunan tasalle. Saman ansiomerkkijärjestelmän merkeistä kannetaan vain korkeinta merkkiä. Ansiomitalin myöntäminen ei-metsänkävijälle Suomen Metsänkävijöiden ansiomitaleista voidaan ei-metsänkävijälle myöntää rautainen ansiomitali ja pronssinen ansiomitali. Erityisen painavista syistä ei-metsänkävijälle voidaan myöntää myös hopeinen ansiomitali. Tällöin myöntämisperusteena voi olla mm. merkittävä pitkäaikainen tai yksittäinen taloudellinen tai muu panos metsänkävijöiden toiminnan hyväksi valtakunnallisessa partiotoiminnassa.

Rautainen ansiomitali

Rautainen ansiomitali myönnetään vähintään 25 vuotta täyttäneelle metsänkävijälle, joka on vähintään viiden (5) vuoden ajan osallistunut lippukunnan toiminnan tukemiseen tai osallistunut metsänkävijäyhteistyön ylläpitämiseen. Merkin saajalta edellytetään osallistumisen lisäksi myös tavanomaista johtamistyötä. Mitali voidaan myöntää metsänkävijälle myös monivuotisesta projektista metsänkävijäyhteisössä, jolloin viiden (5) vuoden määräaikaa ei edellytetä. Edellisen metsänkävijöiden ansiomerkin myönnöstä on oltava vähintään kolme (3) vuotta.

Pronssinen ansiomitali

Pronssinen ansiomitali myönnetään vähintään 15 vuoden aktiviisesta toiminnasta lippukunnan tukemisessa tai metsänkävijäyhteisössä. Osallistumisen, joka sisältää myös johtamistyöstä, tulee näkyä toimintaa kehittävänä tekemisenä. Mitali voidaan myöntää myös useamman vuoden kestävästä projektista, joka sisältää laaja-alaista osaamista ja päämäärätietoista johtamista. Tällöin viidentoista (15) vuoden määräaikaa ei edellytetä. Edellisen metsänkävijöiden ansiomerkin myönnöstä on oltava vähintään kolme (3) vuotta.

Hopeinen ansiomitali

Hopeinen ansiomitali myönnetään vähintään 25 vuoden aktiviisesta toiminnasta lippukunnan tukemisessa tai metsänkävijäyhteisössä. Merkin saamisessa vaaditaan erityistä johtamistyöstä, jonka tulokset näkyvät uudistavana vaikutuksena. Edellisen metsänkävijöiden ansiomerkin myönnöstä on oltava vähintään kolme (3) vuotta.


Soljet

Metsänkävijöiden soljet ovat aatteellisia merkkejä, joita ehdotetaan ikäkausikohtaisesti esimerkillisille ja mänkijähenkisille lippukuntalaisille, jotka ovat osoittaneet kuluneen toimintakauden aikana merkittävää henkilökohtaista kehitystä. Lippukunnat myöntävät itse kaikki soljet ja karhunkäpälät. Lippukunta pitää yllä listaa ansioituneista. Lippukunta toimittaa listan ansioituneista SuMe:n ansiomerkkitoimikunnalle. Vuoden aikana ansiotuneet julkaistaan vuoden ensimmäisessä karhukirjeessä.

Sudenpääsolki

Helsingin Metsänkävijät on ottanut merkin käyttöönsä 1959 ja sitä on myönnetty keskeytyksettä ansioituneille kolkille. Idean isä on Kimi, Lauri Soravuo. Sudenpääsolki myönnetään sudenpennulle tai seikkailijalle, joka esimerkillisellä käytöksellään ja toiminnallaan on osoittanut omaksuneensa partiotoiminnan sisällön ja periaatteet sekä osoittanut merkittävää henkilökohtaista kehitystä ja kasvua. Harkittaessa merkin myöntämistä kiinnitetään huomiota mm. ahkeruuteen, toimintaan osallistumisen säännöllisyyteen ja käytökseen. Huivisolki voidaan myös myöntää erityistä partiomieltä osoittavasta teosta. Sudenpääsolkea kannetaan partiohuivissa.

Karhunpääsolki

Karhunpääsolki on alunperin Turun Metsänkävijöiden 75-vuotisjuhlamerkki, jonka on suunnitellut Petri Holmberg. Suomen Metsänkävijät pyysi suunnittelijalta lupaa ottaa merkin käyttöönsä ansiomerkkinä vuonna 2021. Karhunpääsolki myönnetään tarpojaikäiselle, joka esimerkillisellä käytöksellään ja toiminnallaan on osoittanut omaksuneensa partiotoiminnan sisällön ja periaatteet sekä osoittanut merkittävää henkilökohtaista kehitystä ja kasvua. Harkittaessa merkin myöntämistä kiinnitetään huomiota mm. aktiiviseen osallistumiseen myös muuhun kuin oman vartion toimintaan. Merkin saajan tulee olla esimerkillinen tavoiltaan ja käytökseltään. Huivisolki voidaan myös myöntää erityistä partiomieltä osoittavasta teosta.
Karhunpääsolkea kannetaan partiohuivissa. Mikäli karhunpääsoljen saajalla on etuudestaan sudenpääsolki, käytetään vain karhunpääsolkea. Jos karhunpääsoljen saaja saa myöhemmin esimerkiksi Louhisuden soljen, käytetään korkea-arvoisinta solkea.